tiistai 30. tammikuuta 2018

MoMA, Museum Of Modern Art

Taidemuseo on siitä kiva kohde, että siellä voi vierailla monella tyylillä ja tahdilla. Ei tarvitse tietää, eikä ymmärtää, voi vain fiilistellä. Tai sit voi ottaa kaikesta selvää, vaikka jo etukäteen. Audio-laitteet korvissa on helppo sulkeutua omaan maailmaan ja antaa tietotulvan viedä mennessään, samalla kun kuva/teos synnyttää tunnetta. Ja oi sitä hiljaisuutta ja rauhaa (sekä tasalämpöistyyttä, jota arvostaa erit. todellisilla kesähelteillä tai esim rankkasateella:D) Paljon on varmasti niitäkin, jotka käyvät bongaamassa tutut, kuuluisat työt tai viettävät suuremman osan ajasta kahvilla tai museokaupassa. Kuhinakaupungin keskellä voi museoissa vaipua ajatuksiinsa, joita teokset kyllästävät ja herättelevät.
Yhtä kaikki, mun mielestä taidemuseot on vierailemisen arvoisia. Bonuksena siellä näkee niin mielenkiintoisia ihmisiä, hahmoja; taideteoksia koko olemuksellaan. Tykkään!


MoMa oli ust-listalla ja koska luvassa oli sadetta, visiteerattiin siellä heti päivänä yksi. Ja vierailu on tehty kyllä simppeliksi! Voit ostaa lipun etukäteen netistä ja ladata sen puhelimeen (huom, tässä versiossa ei peruutusmahdollisuutta). Me ostettiin biletit automaatista paikan päältä. Näin sesongin ulkopuolella ei ollut jonoa ja homma oli hoidettu parissa minuutissa. Eikä jono tiskillekään pahalta
näyttänyt. Aikuisen hinta oli $25. Halvennusta saa erilaisilla turistikorteilla.

Kovin sujuvaa ja selkeää oli muutenkin. Narikka (sentään kuului hintaan) oli toimiva kuin
liukuhihna, mennen sekä tullen. Ja henkilökuntaa oli joka puolella, paljon. Museokauppaa ei turhaan ole hehkutettu. Olihan se magneetti :)  MoMA:ssa on kuusi kerrosta. Se on kuitenkin jotenkin hallittavan kokoinen. Kyllä siellä päivän saa kulumaan, mutta lyhyemmälläkin keskittymisellä näkee jo paljon.








Mun suurin odotukseni oli Frida Kahlon työt. Olin lukenut, että kokoelmissa niitä on kolme, mutta
näytillä niitä oli nyt vain yksi, hitsi! Olin vähän pettynyt, mutta paljon oli muuta katsottavaa. Ja mä
jatkan Frida-bongailua maailman muissa museoissa:) Hyvä syy reissaamiseen, muiden hyvien syiden
jatkoksi.

Meillä on Cocon kanssa osittain hyvin erilainen maku taiteen suhteen. Ihan hyvä, ettei MoMA:ssa ollut tarkoitus tehdä taidehankintoja:D Olis voinut tulla lomaan sopimatonta eripuraa! Mutta mitä
mun valokuvat kertoo tästä vierailusta? Ei paljon :)) Olis luullut, että olisin saanut kuvan Wyethin
teoksesta Christina's World, kun pidin siitä niin paljon. Ei ole myöskään kuvaa Picasson Avignonin
naisista, vaikka piti. Siinä kävi perinteinen... Mun piti seistä taulun edessä ja Cocon käteen kamera. Ja
kuvasta tuli sellainen, että vaihtoehtoisesti sen saattoi rajata mun kaulalta; kuvassa  taideteos ja
killuva irtopää tai sitten mun rintavarustuksesta ylöspäin, jolloin pieni pää ja korostetut keuhkot. Niin
että käyttehän katsomassa Avignonin naiset netistä:D Näyttävä, iso työ! (Ja siis ei siitä huonosta
kuvasta voi vain Coccoa syyttää; itse sorkin asetuksia ja annoin epäselviä ohjeita.)

Vielä lähetetään museoterkut sekä lämpimät ajatukset Cocon äidille, Picasso-fanille.





Suurin ruuhka ja tiukin valvonta oli Van Goghin edessä. Hänen taulujaan oli useampi, mutta ruuhka osui Tähtikirkas yö -teoksen kohdalle. Siinä huomionsa otti myös nainen, joka erilaisista upeista poseerauksista huolimatta, ei saanut mieleistään aikaiseksi. Hän siis kurkkasi kännykän näyttöä ja otti uuden asennon ja ilmeen taulun edessä. Ja me muut odotettiin! Huhhuh. Kävelin mä sit lopulta melkein syliin, kun en enää jaksanut.  Nyt terkut esikolle -nähty on hänen lempparinsa ja oli se
vaikuttava, värit erityisesti!



Van Gogh: Oliivipuut

Rehellisesti on kyllä sanottava, että vähän olin kadekin. Mun on täysin mahdotonta keskittyä kameraan katsomiseen, kun on ihmisiä ympärillä! Saati, että poseeraisin! Niinpä musta on tämä yksi kuva, joka otettiin siks, et värit natsas... :D
Mutta Cocco on niin super, sori, hän on monessa kuvassa:))

Yllärinä meille oli ylimmässä kerroksessa tosi viihdyttävä ja muistoja herättävä näyttely muodin historiasta. (Riina, ajattelin sua!!). Jotenkin kiva "loppukevennys" MoMA:n vierailulle.






Elton Johnin kengät vuodelta 1974:)




Lisää kuvateksti






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

5. päivä mökillä, missä tuuli viihtyy, mutta aurinko käy vain kääntymässä

Sää ei suosi. Olkoon se siinä sääraportti lähipäiviltä. On totta, että unelmoin herräämisestä T-paitakeliin ja aurinkovoiteen tarpeeseen. ...