Yksin Ateenassa osa 1: Hotellilottoa ja yksi suositus

Tällä lomalla on ollut poikkeuksellisen paljon liikkuvia osia. Suunnitelmat muuttuivat mun loppuloman osalta mm. säiden ja lakon vuoksi. Kun Mikko oli lähdössä, alkoi olla kiire löytää yöpaikka seuraavaksi kahdeksi yöksi. Lopulta jouduin tekemään itselleni epätyypillisen nopeita  ratkaisuja ilman sen suurempia ristiintaulukointeja tai tuntien intohimoista nettiharavointia.

Mikon lähdettyä siirryin siis toiseen hotelliin ja sieltä vielä kolmanteen (long story)... Ekassa respassa rouva ihmetteli ensin, että olenko yksin. Kerroin, että kyllä, olen varannut kaksi yötä itselleni. Vastauksessa oli selvästi jotain vikaa, koska rvan hämmästys ei hellittänyt. Hän kysyi seuraavaksi,  enkö olekin heillä aiemmin vieraillut. Vakuutin, etten ole ja hänen  hämmentyneesti huokaillessaan vakuuttelin varmuuden vuoksi lisää. Lopulta selvisi, että koska minun oletettiin olevan hotellin ”merkittävä vanha tuttu", minulle oli varattu  hotellin suurin huone: siis neljälle vuoteet, sohvaryhmä, kaksi erillistä suihkua ja kaksi vessaa, eteinen ja vaatehuone. Siinä sitten sain tartunnan hämmästelystä minä, enkä oikein tiennyt, oliko juuri voittanut lotossa vai saanut kahvipaketin bingossa.

Kyllä oli ensin kolkkoa ja kaikuisaa "lukaalissani"!  Design menneiltä vuosikymmeniltä saatteli epätodelliseen, elokuvamaiseen tunnelmaan. Nuhjuisuus ei ehkä kuvassa korostu, mutta kerrottakoon, että vessanoven kahva jäi ensikosketuksella käteen, lasisen sohvapöydän pinnasta oli reippaasti kulma pois, koko sviitissä oli yksi toimiva pistorasia, ilmastointi ujelsi kuin henkensä hädässä, vuode (tai vuoteet -testasin ne kaikki) oli kova kuin kivi jne.

Sepä ei selvinnyt, että ken oli se tuhkimo, jonka lasikenkää pääsin testaamaan! Jäin myös odottamaan mahdollisia yövieraita, joita ei onneksi saapunut, heh.

Jos tämä oli laskettavissa menneen ajan luksukseksi, olen nyt siirtynyt selli-tyyppiseen, 9 m2:n (valetta!) koppiin. Kuvasta selvinnee riittävästi... Juu ja halapaa on, mutta en taida ryhtyä kanta-asiakkaaksi!

(Pikainen vertailu: lukaalissa oli kummallisten ratkaisujen myötä kuusi ovea, tässä nykyisessä yksi.)

Ei tässä sinänsä mitään vikaa ole, paitsi ikkunasta nouseva kaasun haku...

Voi istua pöntöllä, kun on suihkussa... tai oikeastaan on pakkokin :)

Ikkunasta näkyy...tiiltä ja betonia.

Lopuksi hotellisuositus: Evripides Hotel on ollut meille oikein sopiva sekä sijainniltaan, tasoltaan, palveluiltaan että hinta-laatusuhteeltaan. Se on sellainen "perushotelli", positiivisessa mielessä. Tarjolla on peruspalvelut, siistit ja toimivat tilat, osaava henkilökunta, perushyvä aamupala ja katolta näkymät kattojen yli. Myös sijainti on kätevä, eikä naapuruston pientä rosoisuutta tarvitse pahasti kavahtaa. Hotellin voit käydä tsekkaamassa täältä: http://www.evripideshotel.gr. Hotellin löytää myös Booking.com:sta, josta on kätevä lukea myös muiden arvioinnit :)

Näkymät katolta

Siitä sitten suunnistamaan Akropolikselle!