Rentoa lentoilua kohti Isointa Omenaa

Korkeus 12km, nopeus 780km/t, lämpötila ulkona -70C. Lentoa on takana jo paljon enemmän kuin edessä. Sitten tulee se piste, ettei enää niin huvita:) Mä oon tehnyt jo kaikkea, mitä lennoilla on tapana tehdä. Katsoin hömppäkomedian, joka ei vaadi paljon ajattelua ja sitten Stonesin Havannan keikan, koska siinä on tunnelmaa sekä lavalla että yleisössä. Esikko jätti kirjan ja patisti lukemaan, ja niin olen tehnyt. Hyvä kirja, hyvä suosittelija! On mulla kaksi lehteäkin mukana, perinteisesti yks naistenlehti ja joku sisustuslehti. Raskin ostaa lehtiä harvoin, mutta lennolle aina. Lomaluksusta:) Toinen on jo luettu. Ai niin, Stonesin keikkataltioinnista nukuin osan, eikä nyt enempää kannata yrittääkään.

Siinä se, et nyt voitas olla jo perillä! Mun selkä ei pidä oikein tästä istumisesta. Joten jaloittelen eli olen käynyt vessassa tavanomaista useammin. Yleensähän sitä katotaan, et nyt ei ole jonoa, mut mä oon mennyt nimenomaan jonottamaan, kun se on kaikki pois istumisesta. (Voin sit liittää tän loistavan vinkin mun postaukseen; 10 vinkkiä selkävaivaiselle lentomatkustajalle, buahhah.) Ja kuinkahan huomaamattmasti voi puristella pakaroita penkissä istuessaan? Se kun auttaa selkään :)

Korvanapit on anatomisesti vähän huonot, joten vas. korvani ei halua sitä nyt enää. Safkat, niin, nehän nyt on ihan parhaita katkomaan lentotunteja! Tänään ehti tulla ihan nälkäkin ja kaikki maistui kauhean hyvältä. Hyvä Finnair :) Tiesittekö, että täällä on Suomi 100-teema ja siihen liittyen
älyttömän kiva idea, eli tarjolla lennoilla on turkulaisen koulun oppilaiden valinnan mukaisia kouluaterioita! Wau! Suomi-ruokaa hyvin laitettuna ja se maistui. Yks hankala juttu vain... Oon ollut karkkilakossa ja jälkkärinä oli Fazerin suklaapatukka (ja ööh, osa Cocon patukasta ;). Että mun lakko kesti Lahdesta Norjaan tai jotain sellaista... Hohhoijaa.


Muututaanko me ihmiset lentojen ajaksi aina näin tylsiksi?! Niinkuin toi Coccokin; nauttii niin viihdekeskuksesta pelaten ja leffoja katsellen. Kun mä tökin häntä kylkeen, hän irroittaa toisen korvanapin kymmeneksi sekunniksi sen näköisenä, et nopsaan nyt se asia, että voin jatkaa :D Et ei me nyt kovin syvälllisiin ole päästy. Ehkä sit paluulennolla. Kysyi hän multa, et sattuuko selkään, kun etsin levottomasti asentoa, ja kun vastasin et joo vähän, hän nyökkäsi ymmärtäväisesti ja tulppas korvansa jälleen. No mut sainhan mä osan sen suklaasta ja hymyilee kun katson sitä, et kyllä se on ihan ihana matkakumppani ja juteltiinhan me jo Lahdesta Vantaalle!

Niin siis täällä on muutenkin kovin harmonista, että sitä meinasin sillä ihmisten muuttumisesta tylsäksi. Ei actionia! Siellä vessajonossakin tarkkailin mahdollisia kymppikerhoon pyrkiviä, mut ei näkynyt. Eikä kuulutusta, että onko lennolla mahdollisesti kätilöä! Se tulee aina mieleen, jos näen vauvavatsan kentällä. Enhän mä halua, että mitään sattuu kenellekään, mutta olen miettinyt pari keissiä, ihan just in case! Osaisin sit jotakin. Kokeilin joutessani, miten englannin lisäksi sujuisi hoitaminen parilla muulla kielellä: saksak, ruottiks ja espanjaks. Totesin, että mä vaikuttaisin tosi kokemattomalta ja epävarmalta kätilöltä, joten tärkeintä olis rauhoittava katse ja kosketus. Sit joku vois tulkata. Vai miten olis pari latinan sanaa?! Sehän vois kans rauhoittaa, kun olis tarpeeksi ammatillisen kuuloista. Hyvä, plan A done:D