Mallorcalaiset kylät kuin helmet nauhassa; Estellencs, Banyalbufar, Valldemossa, Deia ja Soller

Iltaan meni taas, ennenkuin palattiin vuoristokiekalta länsirannikolta. Sinne mentiin merimaisemien ja kauniiden pikkukylien perässä. Ja niitä saatiin!

Matkanjohtaja teki kuitenkin virheen, joka harmittaa, koska kyllä pitäisi jo tietää...! Rannikkoa ajetaan aina kun mahdollista siihen suuntaan, että käytetään meren puoleista, uloimpaa kaistaa! Ei siksi, että pelkääjän paikalla istuva todella ansaitsisi nimensä, vaan siksi, että maisemat ja pysähdyspaikat tulee maksimoitua. Valokuvia ja verkkokalvokuvia, niitähän me haluamme!

Kreikka-fanina olen tottunut saarien karuuteen ja Mallorcan vehreys näyttää kyllä todella kauniilta! Puitakin on joka lähtöön ja vain pieni osa näyttäisi luopuvan lehdistään talveksi. Täällä on myös vaihtelevat maastot, mikä on kuskillekin kiva. Pääsee vuoristoon tai stten on ihan flättiä lakeutta. Eilen näkyi myös toscanalaista muistuttavaa kukkulaa. Tämä todellakin on oiva autoilusaari! 

Tiet ovat hyvässä kunnossa ja liikenteessä selviää kyllä. Palman keskusta tuntuu aika hektiseltä näin lomakauden ulkopuolellakin, joten siellä en itse välittäisi ajella. Bussilla menisin Palmaan, jos ei Cocco välttämättä haluaisi autoilla joka paikkaan.Tuo hektisyys marraskuussa on turistin näkökulmasta myös positiivista. Kaupunki elää omaa elämäänsä on turistikausi tai ei.

Meidän kyläreitti oli seuraavanlainen ja tätä voin hyvin suositella:

Palma-> Andratx-> Estellencs-> Banyalbufar-> Valdemossa->Deia-> Soller-> Palma (sisämaan kautta, nopeaa reittiä)

Andratxissa emme pysähtyneet, koska kaikkea ei vain ehdi ja pikkukylät vetivät eniten puoleensa. Estellecsissä hörpättiin juotavaa, Valdemossassa lounastettiin ja Sollerissa kahviteltiin.Pikkukylissä ei ole suuria hiekkarantoja, mutta uimaan kyllä pääsee poukamiin, joissa vesi on kirkasta ja maisema jylhä. Nämä kylät tavoittalevat tunnelmallaan ja herttaisuudellaan. Ne ovat kutsuvia ja tähän aikaan vuodesta hieman uinuvia, mutteivät kuitenkaan sikiunessa:) 

Valdemossa on noussut tietoisuuteen puolalisen säveltäjän Frederic Chopinin ansiosta. Vähän hassua, mutta hänen viettämänsä talvi täällä La Cartuja de Valdemossan luostarissa, sai ihmiset kiinnostumaan paikasta. Chopin tuli Ranskasta Espanjaan erit. terveydellisistä syistä; hän kärsi tuberkuloosista ja toivoi Mallorcan ilmaston olevan hänelle hyväksi. Mutta ei Chopinin talvi ihan helppo ollut. Oli kuulemma tosi koleaa ja märkää, sekä kaiken lisäksi piano jumitti jossain Ranskan ja Espanjan välillä, mikä oli hyvin turhauttavaa musiikista elävän sielulle. No, vaikeudet ovat joskus myös luovuuden lähde, joten Chopinin sanotaan säveltäneen ihan merkittäviä juttuja ollessaan Valdemossassa.

Luostarimuseossa näkee Chopinin munkeilta vuokraaman kammion ja muutakin, mutta kun Cocolla oli jo vähän kiire ”kiukaan lämmitykseen”, jätimme museon ja ihailimme paikkaa ulkoa käsin, kunnes Abarth polkaistiin taas mutkatielle.

Mutta kyllä täällä poiketa kannattaa! Ikä on tehnyt hyvää tällekin kylälle. Kaupungin kivetykset, puutarhat, kauniit perinteiset talot ja ennen kaikkea ympäröivä luonto on Chopinin jälkeen inspiroinut monia ja nykyään patikkamaastot ovat todella suosittuja alieen kylien ympärillä, enkä ihmettele!

Solleriin moni matkustaa antiikkijunalla Palmasta. Kun juna ilmaantuu aukiolle kulman takaa, se on kuin viesti menneisyydestä, kunnes ulos tulvahtaa tussinoittain meitä turisteja kamerat kaulassaan. Yhtä kaikkia aukiolla on rela tunnelma. Monet istuvat ulkosalla lämmittimien alla nauttimassa seurasta ja juomasta.

Sollerin aukio, Placa de sa Constitutio on kauniiden rakennusten ympäröimä. Kirkon (Esclesia de Sant Bartomeu) tai sen myöhemmin uudistetun julkisivun on suunnitellut Antoni Gaudinin oppilas. Kaunis on myös kaupungintalo ja Banco de Soller; pankkirakennus aukion laidalla.

Parin tunnin visiittiin mahtui myös muutama kiva putiikki hämärtyvillä kujilla. Innokkaille kaupunki tarjoaa kolme museota.