Huusiturkki ja kusturkki

Ennen vanhaan meillä oli mökillä käytössä ns. huusiturkki! Se oli tärkeä vaatekappale, roikkui aina naulakossa ovenpielessä ja oli siitä kenen tahansa helppo nykäistä päälleen viileässä säässä ulos lähtiessään.

Huusiturkki oli musta ja puolipitkä. Se oli tainnut joskus olla äitini talvitakki. Turkkia se ei ollut nimestään huolimatta nähnytkään, mutta vuori oli (joskus ollut) pehmeää teddyä eli tekokarvaa. Huusiturkissa oli myös huppu. Nimensä mukaisesti huusiturkki palveli pikkulassa kävijää niin kylminä kesäiltoina kuin talvipakkasillakin. 

Vuonna -93 olin 3kk Sambiassa ja ja kesäkuussa palattuani huusiturkki lämmitti Suomen suveen tottumatonta kehoani koko juhannuksen. Huusiturkin matka loppui, kun kyseinen kesäpaikka myytiin.

Tällainen huusiturkki-tyyppinen vaate on ollut hankintalistallani siitä asti, kun minusta tuli koiraihminen. Myöhäisillan koiranpissatus ja satunnaiset koiran vatsataudin aiheuttamat pikalähdöt ulos ovat aikaansaaneet tarpeen siitä oven pielessä roikkuvasta, lämpimästä joka koon pompasta. Samaisella vaatteella noutaisi (rivarissa) lehden laatikosta tai veisi roskapussit.

Kroppani ei ole luotu pitkään toppatakkiin. Nyt kuitenkin löysin pidemmän untuvatakin, jonka voisin ajatella päälle pukevani. Toki se näyttää pystyasennon ottaneelta untuvamakuupussilta, jonka sisälle mahtuu kaksi henkeä,  mutta ikä on tehnyt tehtävänsä ja tyylin edelle meni kirkkaasti käytännöllisyys ja ale-hintalappu. (Nyt mä narraan, ei tällä taida olla iän kans mitään tekemistä... Tyyliasiat ei vaan ole mulla ykkösinä ja taas ale-lappu on aina ollut merkityksellinen:D)

Kuten tiedetään, Suomen suvi on ajottain vähäluminen, mutta aion ilahduttaa naapurustoa ja kerätä mahdollisesti lisää hulluuspisteitä uudella kusturkilla (sori) myös viileinä kesäiltoina. Sään mukainen pukeutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa alle puettuja kerroksia. Kesällä riittävät pikkarit, talvella vaikka pyjama:D

Yksi versio kesäisemmästä koiranulkoilutusasusta:)