Muutama vuosi sitten lomailimme Paroksella. Siitä asti Kykladit ovat kutsuneet takaisin ja minkä lie nettisurffauksen seurauksena katselin kuvaa yhdestä Miloksen kalastajakylästä. On asioita, joista ei niin vain pääse ohi ja Milos jäi kasvattamaan siementä mieleeni, pompsahti pintaan tiuhaan ja alkoi itää. Sitkeä kuin kaktus se oli, sanoisin...
Aloin tutkia, olisiko kalastajakylissä majoittumismahdollisuutta. Ja löytyihän niitä! Hinnat olivat kuitenkin korkeita siihen nähden, millä hinnalla Kreikassa ihan kohtuullisesti majoittuu. Katselinkin muita majoitusvaihtoehtoja, mutta pian tulin siihen tulokseen, että juuri syrmat (boathouses) kalastajakylässä oli se juttu, miksi Milos alunperin alkoi kiinnostaa, joten kun tähdet olisivat oikeissa asemissa, vuokraisin syrman ja lähtisimme mökkeilemään Milokselle!
 |
| Klima, parasta mainosta?! |
 |
| Voiko tällaista vastustaa? Klima, Milos |
Milokselle on matkaa sen verran Ateenastakin, etten koko reissua viikossa tekisi. Saarilla matkaillessa kun on aina hyvä ottaa huomioon sääolosuhteet: että olet sitten varmasti Ateenassa, kun paluulento lähtee. Ja toisaalta, ei ole kiva katsella Ateenan nähtävyyksiä, jos samaan aikaan jo raksuttaa hotellilasku jollain saarella! Pientä väljyyttä kun löytyy aikatauluun, voi ottaa relammin, eikä tarvitse niuhottaa sään säätäjälle. Työkuvioiden puolesta Cocon max. oli tällä kertaa 10 päivää ja se oli ihan ok.
Laivalla Ateenasta-Milokselle matkaan kuluu n. 2,5-4,5 tuntia ja hintaa reissulle tulee (max) n. 60€ /hlö suunta. Saarihyppelijät poikkeavat helposti tullessa/mennessä lähisaarilla, mutta meille on aika ollut toistaiseksi rajoittava tekijä ja toisaalta halusimme Milokselle enemmän kuin pari päivää ja lisäksi viettää Ateenassa viikonlopun saarielämän jatkeeksi (suosittelen!). Hyvä on kuitenkin muistaa, että esim. Sifnos on Milokselta n. tunnin päässä ja Santorinille menee laivalla pari tuntia!
Ateenasta Milokselle hoituu lentäen tietenkin nopeammin, 40-50 minuutissa. Hintaeroa lentämisen ja laivamatkan välille ei välttämättä tule ihan kohtuuttomasti, mutta ajankohta ja tarjoukset toki asiaan vaikuttavat. Sesongin ulkopuolella yhdensuuntaisen lennon voi saada alle 70€:lla, kesällä hinnat pyörivät 80-90€:n välillä/suunta.
 |
| Miloksen lentokenttä |
Meidän kompromissi oli tällä kertaa se, että lentäen mentiin ja seilaten palattiin. Oikeastaan kaikki meni nappiin! Vaihtoaika Ateenassa oli melko pitkä, n. viisi tuntia. Koska oltiin loman lopuksi menossa Ateenaan, ei tuntunut mielekkäältä keskustaan lähteä aikaa kuluttamaan. Plus että ajasta suurin osa olisi tietty kulunut välimatkaan.
Vaihtoehtoisesti olin katsonut lounaspaikkoja parinkymmenen minuutin matkan päästä, Artemidan rantakaupungista, jossa on myös ihan kivan näköinen ranta (Loutsa). Kun sitten laskeuduimme Ateenaan, sää oli pilvinen ja sadekuuroillakin oli uhattu, joten puolen minuutin neuvonpidon jälkeen päädyimme jäämään kentälle.
 |
| Väsynyt Pepponen iltalautalla:) |
Paluu Milokselta Ateenaan tapahtui iltalautalla. Liputkin olivat edulliset (lokakuu); alle 40€/hlö. Väkeä oli liikkeellä vähänlaisesti ja laivassa suomalaiselle sopivan väljää.
Kaiken kaikkiaan Milos sai netissä paljon hehkutusta osakseen, eikä varmasti syyttä. Meille parhaat palat olivat meri, rannat, asuminen syrmassa, kalastajakylät (onko jo mainittu riittävästi:)), Sarakiniko.
 |
| Sarakiniko auringon laskiessa |
Ruoka ei ole pettänyt millään Kreikan reissulla koskaan ja Miloksella syötiin vain ja ainoastaan herkullisia aterioita! Annoksia löytyy kaikkialta sekä liha-, kala, että kasvisihmisille. Itse herkuttelin merenelävillä useaan otteseen.
Historiasta kiinnostuneille on muutamia kivan kuuloisia kohteita (museo, katakombit, kirkot), mutta vaikka historialliset kohteet kiinnostavatkin, en pyyhällä niihin saarella ensimmäisenä. Nyt ei sitten menty myöhemminkään, kun aika kului niin nopsaan!
Shoppailukohde Milos ei ole millään lailla. Adamaksessa, sataman nurkilla ja Plakassa on muutama kiva pikkupuoti, jos ihan välttämättä haluaa saarelle muutaman roposen jättää.
 |
| Plaka; ihanat illat! |
Meri, se nyt vaan on meidän "must"! Miloksen ympärillä meri oli kaunis, uitavan lämmin ja puhdas. Meren äärellä asuminen oli oma juttunsa, ihan parasta! Toisaalta käytännössä koko ajan tuuli (lokakuu), mutta tuiverrus pitää ymmärtää, jos menee saareen, heh. Rantoja oli sillä tavalla joka suunnassa, että vaikka tuulelta ei kokonaan pakoon päässyt, yritimme valita sellaisen biitsin, jossa santa pöllysi hiekkamyrskyä vähäisemmin. Ja kyllä me rannoilla viihdyttiin! Snorklailin jonkin verran. Pikkukaloja näkyi, mutta ei nyt mitään suurta wauu-elämystä tullut vastaan. Toisaalta en myöskään etsimällä etsinyt parhaita paikkoja. Sukeltaakin Miloksella voi.
Korkeuserot korostavat maisemia. Maasto sinänsä oli monin paikoin kuivaa ja karua eikä aina niin silmää hivelevää. Toisaalta moni, kuten minäkin, näkee karummassakin saarimaisemassa oman viehätyksen ja kauneuden! Paikoin saaren kaivosteollisuus oli myöskin louhaissut osansa maisemasta, mutta näitä näkymiä oli lähinnä kauempana asutuksesta, saaren syrjäisemmissä osissa. Meren äärellä ja rannoilla sitä vastoin maisemat ja auringonlaskut olivat aivan mahtavia!
 |
| Plaka |
 |
| Fourkovouni |
 |
| Näistä maalaismaisemista ei voi olla pitämättä! |
Vartin ylityksen vaatii, jotta pääsee Miloksessa lähes kiinni olevalle Kimoloksen pikkusaarelle. Tämä on se toinen juttu, mikä jäi odottamaan uutta reissua. Kimolos olis ollut mielenkiintoista tsekata.
Miloksella kulkee kuulemma busseja melko kivasti, mutta itse en millään voisi kuvitella siellä lomailevani ilman jonkinlaista kulkupeliä. Meillä oli mönkkäri ja siinä sopivasti vääntöä, jotta se jaksoi kuljettaa pulleroa ja palleroa ylös vuoren rinnettä ja hiekkateitä rannoille sekä myös omaan pikku kyläämme. Monet rannat ovat tosiaankin sillä lailla matkan takana, että parhaita paloja nähdäkseen pitää lähteä pois asuinnurkiltaan.
Ajaminen saarilla on sinänsä simppeliä. Itseäni hirvitti ainoastaan epätasaiset hiekkapätkät ylä- ja alamäkeen, joissa irtokiveä sinkoili renkaiden alta. Mutta Cocco pisteli menemään vatasena, tai no, tarpeeksi varovaisena vatasena, varmalla otteella ja se on minulla yhdessä reissatessa yksi suuri kiitollisuuden aihe!
 |
| Mönkkärit on suosittuja! |
 |
| Cocco, the vatanen:) |
Itse menin pääsiäiseksi v. 2015 (7.4.) Milokselle laivalla Pireuksesta. Matka alkoi räntäsateessa. Saarella pääsin tutustumaan eri kyliin ja rantoihin kokeneiden Milosfanien auton kyydissä ja kävimme myös Kimoloksella ja auto oli mukana. Päivisin oli aurinkoista ja lämmintä, mutta merivesi oli kylmää vielä. Ihana kukkaloisto ja vehreys joka puolella!
VastaaPoistaTätä ennen olin saarihyppelylläni asunut myös, kuten nyt, Adamaksessa kesäkuussa ja silloin pääsin laivaretkelle ja bussilla kävin Polonniassa.
3. kertani Miloksella oli 2017 toukokuun lopussa. Bussilla menimme Choraan ja kivalle uimarannalle. Meriretki ei pettymykseksemme onnistunutkaan tuulisen sään takia.
Kyllä todella on saarella tarpeen jokin kulkuneuvo kuten tuollainen mönkijä kun monet rannoille vievät tiet ovat melko kuoppaisia yms. Itse en tuollaista uskalla kyllä ajaa.
Varmaan nykyään on jo enemmän turisteja kesäaikaan Miloksella, mutta toisaalta silloin on myös tarjolla meriretkiä, kanoottien vuokrausta yms.
Lentoni Ateenaan tuolla 2. reissulla oli oikein kiva ja edullinenkin.
Artemida ja Loutsa lentokentän lähellä Rafinan lisäksi ovat myös kivoja paikkoja.
Meillä on kokonaan kokematta saarielämä varhain keväällä tai myöhään syksyllä. Toukokuussa olemme olleet vain pikaisesti Poroksella ja nyt lokakuussa Miloksella. Säiden suhteen syyskuu on ehkä suosikkini, kun merikin on vielä lämmin. Mutta haluaisin kovasti nähdä saarien kevättä, juuri kukinta-aikaan, kuten kuvasit! Ja toisaalta vaikka karua onkin, joku talviajan reissu saarien hiljaisuuteen olisi tosi mielenkiintoinen! Tosin noi merisäät kyllä vois vähän hirvittää...:) Räntäsade kuulostaa julmalta, vaikka tietenkin voi tulla eteen :D
PoistaTämä keväänä mennään Italiaan, vaikka Kreikkaankin mieli teki kovasti. On niin paljon, mitä haluaisi nähdä!