Kuningatar käy töissä

Aikuisten parisuhteissa on usein kyse toisenlaisesta palapelistä kuin vain kahden ihmisen viihtymisestä yhdessä. Uuden kumppanin mukana vastaanotetaan koko paketti ja uusi elämä aloitetaan niin että repuissa on molemmilla jo yhtä sun toista mukana kuljetettavaa.

Mun repussa oli Alma-niminen karvalisä, the Queen. Kun Cocco ja Alma tapasivat vuonna 2011, oli se rakkautta ensi nuuhkaisulla ja silityksellä. Molemminpuolista.

Kauppias ja markkinointipäällikkö tänä kesänä:)

En tiedä, miten olisin kestänyt sen, jos Cocco ei olisi ymmärtänyt Alman päälle😊 En ole itse ollut ns. koiraihminen koko elämääni ja esim. lemmikkijyrsijät eivät mahdu kanssani samaan huusholliin, joten ymmärrän kyllä oikein hyvin, ettei toisen lemmikki välttämättä ole toisen suosikki. Mutta voi, se olis ollut surkeaa! Ja voi, miten oli ihanaa, kun Cocon ja Alman suhde tuntui alusta alkaen niin luontevalta ja kodikkaalta!

Cocco ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi Alman hoitajaksi. Hänellä oli kokemusta monestakin koirasta ja olin kiitollinen tarjotusta avusta. Seuraavalla talvilomalla olin tyttöjen kanssa Ylläksellä ja Alma jäi ensimmäistä kertaa Cocon hoitoon. Silloin alkoivat myös Alman työkeikat. Cocco oli heti sitä mieltä, että Alma voisi olla hänen kanssaan kaupalla, käydä töissä siis. Minä, kuten aina, olin aluksi epävarma. Mietin, ymmärtääkö Alma, ettei voi yli-innokkaasti hyökkiä ihmisiä kohti; että ne puotiin tulijat, eivät ensisijaisesti saapuneet vain sitä katsomaan! Ja mitäs, jos koiran läsnäolo karkoittaa jonkun asiakkaan? Entäs allergiset? 

Karvaiset asiakkaat ovat Alman työpäivän piristys!

Ei Alman ura lähtenyt ihan ensi kerrasta lentoon. Se ei ymmärtänyt ollenkaan esim. sitä, että Cocco poistui välillä paikalta ja jätti sen kauppaan! Vaaratilanne syntyi, kun kuningatar ymmärsi avautuvan oven olevan kutsu sen astella ulos... Se napattiin lennosta, onneksi. Kerran se lähti asiakkaan helmoissa ulos ovesta, mutta ystävällinen asiakas palautti sen saman tien ja kommentoi, ettei tarkoittanut koiraa ostaa :D

Alma alkoi kuitenkin löytää paikkansa työyhteisössä ja asiakkaiden keskuudessa ja se ylennettiin vihdoin markkinointipäälliköksi. Ajoittain Cocco antoi palautetta, että se saa kyllä asiakkaita sisälle liikkeeseen, mutta ei välttämättä ostoksille... Kuningatar puolustautui, että usein häntä kysellään, jos hän ei ole paikalla ja että hän taitaa edelleen olla liikkeen kuvatuin kohde. Ei tällaisia meriittejä sovi unohtaa!

Alma pitää myös työharjoittelijoista. Ne usein ulkoiluttavat sitä tai silloin tällöin Alma heitä. Nimittäin kuningatarmaisella päättäväisyydellä Alma tietää, mitä tahtoo. Silloin kokemattomampi harjoittelija on ihmeissään. Vaihtoehtoisesti Alma saattaa kieltäytyä liikkumasta (liian märkää), kieltäytyä palaamasta (lenkillä on kivaa) tai käyttää aikansa loputtomaan haisteluun (koiran perustehtävä!). Kaupanalan harjoitteluun tulevan ensisijainen vaatimus ei ole kokemus koirista, mutta tässä liikkeessä sen voi todeta olevan eduksi.

Cocco on laittanut Almalle pedin työpisteensä viereen. Kuningatarkin ikääntyy eikä se jaksa enää vahtia ovea alvariinsa. Se torkkuu ja kulmiensa alta kurkkii valtakuntaansa ja puuttuu ainoastaan suurempiin epäkohtiin tai parhaisiin kinkunsiivuihin. Monarkian ihailijat onneksi tulevat käymään tasaisin väliajoin ja heitä hän rientää onnellisena tervehtimään. 

Hän on yksi Alman lemppareista:)

Viime jouluna Alma sai asikkaalta joulukortin. Lisäksi sen jouluiloihin kuului joulu-ulkoilutus ja kyläily asiakkaan, erään ihanan herrasmiehen ja hänen puolisonsa luona! Palaute ja huomio ilahdutti kuningatarta kovasti :)

Mikä on Alman eläkeikä? Ei ole ollenkaan paha, että Alma on jo vähän rauhoittunut ikäännyttyään. Ja hiukan on ollut havaittavissa, että siltä saattaa joskus puuttua pelisilmää sekä ymmärrystä niitä kohtaan, jotka keskittyvät asiakkaan perustehtävään. Se nimittäin pyörii välillä jaloissa eikä muutenkaan välitä aina väistellä. Kuningattarelle sopivaan tyyliin, you know, sille kuitenkin sallitaan paljon.