Oh, Mamma Mia! Sukellus elokuvaan, melkein: Yksin matkalla osa 3

Skopelos valikoitui matkakohteekseni muutamasta syystä; se oli inhimillisen matkan päässä Thessalonikista, missä vietin edellisen viikon perheen ja ystävien kanssa, ja lisäksi sitä pidetään yhtenä vehreimmistä Kreikan saarista, jolle on suotu paljon kauniita rantoja ja maisemia. Bonuksena oli tietenkin leffa-kuuluisuus, josta Skopelos on saanut nauttia, koska n. kymmenen vuotta sitten Meryl Streepin johdolla Hollywood rantautui saarelle laittaen skopelolaisten elämän hetkeksi sekaisin.

Olin ajatellut modernimman ja pienemmän, mutta aavistuksen donnamaisen (Donna=Streepin hahmo leffassa) Suzuki-maasturin vuokraamista ja ajelua elokuvan vihkikirkkoa ja tanssikohtausten uimarantaa katsomaan. Sitten luin jonkun blogista, että hän oli ystävänsä kanssa tehnyt niin, mutta ei ollut päässytkään perille, koska tie oli niin kapea ja pelottava. Seuraavana päivänä he osallistuivat ryhmämatkalle.

Niin minä peruin, hieman hampaita kiristellen kyllä, suunnitelmani ja päädyin järkyttyneenä ja otsa rypyssä pikkubussiin, jota ajoi kireä, mutta taitava Dimitros. Oppaamme oli mukavan pehmeä ja kupliva neiti J. Hänestä tuli mieleen Hubba Bubba -purkka. Hän jutteli sanoja venyttäen, eikä hämmentynyt, vaikka englannin sanat ajoittain katosivat. Lauseet loppuivat välillä hassusti kesken: poks, kuin purkkapallo, joka lävähtää huulille, katkesi oppaamme lause. Mutta Neiti J venytti huulensa tyynesti ystävälliseen virneeseen, eikä ollut millänsäkään kuulijan jatkoa odottavasta, kysyvästä katseesta! Paita oli pinkki ja olemus rento kuin Havajin lomalla.

Siispä, meitä oli pikkubussillinen, koska kirkolle ei isolla pääse -jippii! Kestän ehkä kourallisen kanssaturisteja ihan hyvin, kerran viikossa. Edessäni istui kiva brittimies, ujonoloinen ja yksin hänkin. Takanani oli suloinen Luomuliisa, joka 100%:n varmuudella kantaa rinkkaa. Muut olivat seuran kanssa matkaajia ja pariskuntia, puhuivat ainakin ranskaa ja tanskaa. Meitä yhdisti silmien pyörittely jokseenkin töykeälle kuskille ja jollain tasolla myös kiinnostus ko. leffan kuvauspaikoista. Miksi minä ajattelin, että ihmiset jotka osallistuvat tällaiselle Mamma Mia Tourille (retken nimi) tietävät esim. että leffan musiikki on alunperin Abban tuotantoa? Niin että lähtökohtaisesti toiset tulivat enemmän maisemia ja hienoa rantaa katsomaan.
Retken hinta oli 16€, joten täydellistä kattausta ei kai voi odottaakaan, ja kun olen brunssien ystävä, tämä sopi minulle mainiosti. Hubba Bubban maku kestää lopulta melko vähän aikaa, mutta neiti J kertoi meille asiaa ja vierestä mukavat puoli tuntia ja minä sain, mitä halusin.

Kirkkoreissu tehtiin tunnissa: kiivettiin 200 porrasta ylös, kummasteltiin, kuvattiin ja sitten kivuttiin takaisin alas. Neiti J huomautti ammattilaisen otteella, että suositeltavinta olisi kivuta ensin aikailematta ylös ja ottaa kuvat vasta laskeutuessa, jotta kaikki pysyvät aikataulussa. Minä leikin ymmärtämätöntä ja niskoittelin tietoisesti; en lähtenyt edes kirkkoa kohti, vaan pakitin aluksi bussimme ohi tietä ylöspäin, jotta saisin kunnon kaukokuvia.

Olin hieman ylipukeutunut, kerrankin, koska ammattimaisin ottein kannoin kameralaukkua ja selfietikkua, ja olin kummankin kohdalla ainoa! Samalla pyrskähtelin itsekseni, koska loma-kodista lähtiessäni mietin ihan oikeasti, että pitäisikö ottaa (vaalean)punainen huivini mukaan rekvisiitaksi. Kai te muistatte, miten Donna juoksi huivi hulmuten The Winner Takes It All -kappaleen lopputahtien aikana? Olisin varmasti saanut huomiota osakseni ja fani-kuningattaruuden, oh my :D

Maisemat olivat mahtavat, enkä ole tyytyväinen yhteenkään kuvaan. Aurinkokin häiritsi. Mutta muistoiksi kuvista on kuitenkin ja mieleen jää kyllä vahva muistijälki koko retkestä.


Toinen kohteemme tourilla oli vapaavalintainen ranta länsipuolella saarta, josta meidät noudettiin iltapäivällä. Olin hämmentynyt. Kuvittelin jälleen kaikkien haluavan Kastani-rannalle, jossa on kuvattu tärkeät laulukohtaukset! Kuvittelin myös, että sinne mennään yhdessä. Mutta joukko tiputeltiin kolmelle eri rannalle, joista Mamma Mia ranta oli vähiten suosittu ilmeiseti siksi, että bussipysäkiltä on perille kävelymatkaa 500m. Hollywoodin perässä meitä lähti vain neljä (!): kaksi ranskalaista tyttöä ja se kiva Luomuliisa. Me sentään tiesimme, mitä täällä on tapahtunut ja mikä kohta rannasta pitäisi saada ikuistettua! Muilla on kotiläksyt tekemättä (kuulkaa tuhahdus) :D
Tiivistettynä:


- Skopeloksen lisäksi kuvauksia tehtiin mantereella Pelionin alueella sekä Skiathoksella. Valinta perustui mm. alueiden vihreyteen, jota elokuvaan haluttiin. Kreikan saaria oli ehdolla 21!
- Kappeli, Agios Ioannis, sijaitsee upealla paikalla ja on oikeasti pienempi kuin elokuvassa. Kuvauksia varten sille rakennettiin isompi ulkokuori. Sisäkuvaukset on tehty Skopeloksen kylän kirkossa. Kysyessäni neiti J kertoo, että ko. kirkko on tuskin auki, mutta jos etsit papin, hän tulee avaamaan. (Etsin papin...?)
-210 henkeä vietti kolme kuukautta saarella valmistelemassa kuvauksia. Kuvaukset kestivät viikon, jonka ajan näyttelijät asuivat mm. Skolpelos Village -hotellissa. Jotkut olivat myös vuokranneet villan saarelta.
-Donnan talon ulkokuoret ovat lähellä kirkkoa. Kaiken kaikkiaan maisemiin ja ulkokuvauksiin on otettu pala sieltä ja toinen täältä, myös mantereelta. Lavastajilla on riittänyt puuhaa sisäkuvauksia rakennellessa!
- Rantabaari rakennettiin elokuvaa varten Kastani-beachille, samoin laituri. Moni oli pettynyt, kun ne purettiin viimeistä lautaa myöten lavastajien toimesta, kun kuvaukset päättyivät.
Kastani-beachillä Tanya lauloi Does Your Mother Know,
-Sophie ja Sky lauloivat Lay All Your Love on Me. Ja toki minä näin sen kaiken sieluni silmin, kun paikalle pääsin!
- Kymmenen vuoden jälkeen leffatiimin jäsemiä kävi saarella kuvailemassa paikkoja. Saarelaiset toivovat (tai ainakin neiti J), että leffasta tulisi kolmas osa, joka kuvattaisiin taas Skopeloksella, koska kakkonen kuvattiin Kroatiassa (huijausta!).


Kun bussi palaa noutamaan meitä, kuskin tuuli ei ollut muuttanut suuntaa, päinvastoin. Hän ei tervehtinyt ketään, mutta komenteli. Ja mitä ihmettä: Neiti J oli jäänyt kyydistä suuremmitta puheitta! Lisäksi lähtökohtaisesti täyteen bussiin oli ilmaantunut kaksi tyhjää paikkaa! Kuskiamme se ei kiinnostanut... Toivottavasti hukatut vain halusivat jatkaa rantapäiväänsä. Porukkaa katosi eikä Hubba Bubba- tunnelmasta ollut enää tietoakaan. Silti minua nauratti, samoin Luomuliisaa ja paria ranskalaista. Tässä reissussa oli jotain kerrassaan koomista ja tulin viihdytetyksi koko kuudellatoista eurolla.


(Seuraavana päivänä vuokrasin sen auton ja ajoin saman reitin..)


























































































































Näitä ei näkyny :D